maanantai 26. maaliskuuta 2012

Kevättä kohti

Nyt ollaan taas saavutettu muutama rajapyykki Kaniinin elämässä:
  • 6.2. Terveystutkimukset. Kyynärät & polvet 0/0, toisessa silmässä lievä distichiasis ja lonkat B/B. Kennelliitosta tullut paperi sanoi sitten C/C. Nyt mulla on siis kaksi C-lonkkaista koiraa, kiva.
  • 27.2. Kani täytti 2 vuotta. Kukaan, joka tuntee koiran, ei kyllä usko sitä... Jos se ei ole pahemmin vauvaiästä rauhoittunut, niin ainakin se ei ole enää yhtä pehmeä ja ymmärtää, että munkin kanssa voi työskennellä, vaikka ei olisi ihan paras päivä.
  • 23.2. Kepit on valmiit. Tai siis, tietysti minkään koiran kepit ei ole koskaan valmiit ja meiltä luonnollisesti puuttuu vielä avainsana varmuus, mutta siis ihan suorat oikeat kepit pujottelee, jipii. Tätä on todellakin odotettu. Eikä roudattu kun pari kertaa kujakepit hallille...


Fyssarilla ei mitään ihmeempiä, Goldie on taas jumissa, niinkuin aina. Kanilla selkä notkolla, ja tämä menee kuulemma kasvun piikkiin, koska sillä kyllä olisi lihaksia kantaa selkärankansa. Olen kyllä itsekin huomannut, miten se roikottaa rankaansa, että eikun vaan jumppaamaan.

Reilu viikko sitten olin Goldien kanssa agikisoissa KKK:lla. Nämä olivat siis meidän toiset kisat kolmosissa. Edellisen illan (lue: yön) keppitreenailut Kanin kanssa hallilla kuitenkin painoivat, enkä vaan jaksanut keskittyä. Kaikilla radoilla herpaannun jossain kohtaan, ja Goldie hyppää hypyn takaisin päin. Videoltakin näkee, että olisin hyvin voinut pelastaa tilanteet kielloiksi, mutta seison vaan paikoillani ja katson kun koira tekee hylyn toisensa jälkeen. Tosi kivat radat kyllä oli, ja harmittaa, kun ei antanut kaikkeaan. Treeniäkään meillä ei ollut takana, viimeksi melkein kaksi kuukautta sitten viime kisoissa, ja se kyllä todellakin tuntui työskentelyssä. Ei yhtään sellaista hyvää tuntumaa koiraan ja ohjaamiseen. Tuloksena siis upea HYL / HYL / HYL . (:

Aina kisoista saa kuitenkin jotain irti, silloinkin, kun unissakävelee radalla:
- Ennen rataa yleensä pyydän Goldiea haukkumaan vireen nostamiseksi, mutta nyt, kun tein niin, haukkua siirtyi myös radalle. Radalla haukkuminen ei tee Goldiella mitään muuta, kuin huonontaa irtoamista ja ohjaukseen keskittymistä ylipäätään (=turhautunut tila). Lisäksi Goldie on alkanut haukkua mun ohjausvirheille, enkä halua provosoida sitä tekemään niin. Ei siis enää haukkumista ennen rataa, vaikka kontakteille se nostaakin kivasti virettä.
- Perussetti kuntoon: irtoamisen ja haltuunoton tasapainoa voitaisiin treenata välillä helpommillakin harjoituksilla. Itse lasken kuitenkin aina perussetin varaan, ja sen päälle se kaikki ylimääräinenkin rakentuu.
- Nollatreeniä! Näin saadaan yhteistyötä hiottua ja ratatyöskentelyä paremmaksi ja varmemmaksi - ja tehtyä sitä samaa kuin kisoissakin eli paketin toimivuuden testaamista. Fakta on, että mun on turha kuvitella treenaavani ratoja Kanin kanssa, jos nolla pitäisi tehdä Goldien kanssa.
- Iso plussa Goldielle tulee siitä, että persjätöt kepeille on nyt tosiaankin kisakunnossa, kun testasin sitä radalla, joka oli jo hylky. Sen sijaan tiukat takaaleikkaukset kepeille, jotka on aina olleet Goldien vahvuuksia, on ihan retuperällä.

Muutama kuva pellolta