Eipä ole taas hetkeen tullut
kirjoiteltua, mutta nyt on pakko kirjoittaa, kun on niin ihania
talvikuvia koirista, ja jos odotan näiden kanssa vielä
hitusenkin kauemmin, saan nämä blogiin vasta kun kevät
on jo vienyt kaikki lumet. Eipä sillä, että olisi
mitään ihmeellistä kirjoitettavaa. Kani aloitti kaksi
kuukautta myöhässä olleen juoksunsa, ja viimeisen
nollan metsästäminen lykkääntyi siis ensi kuuhun.
Goldie on kulkenut mukana viikkotreeneissä, ja Kani-raukka jää
kotiin sydäntäsärkevästi häntä
pörröllä. Viime viikolla päästiin onneksi
Agilityakatemialle treenaamaan, ja Kanikin pääsi juoksemaan
kunnolla. Oli kyllä tosi hauskaa pitkästä aikaan, just
tällasta törkkäystä mun agifiilikseni olikin jo
vähän kaipaillut.
Goldien kanssa viikkotreenit on vähän
tympineet. Tuntuu, ettei mulla ole yhtään otetta enää
koko koiraan. Oli meillä tässä parit kisatkin, mutta
fiilis on ollut aika laimea. Ei nyt mitään ihan
pohjamutiakaan olla kuitenkaan pöyhitty, Turusta saatiin yksi
nolla ja Kirkkonummellakin tuli nolla, tosin yliaikaa 0,56 sekuntia.
Sen voin (onneksi?) kyllä laittaa kontaktille himmaamisen
piikkiin. Totta puhuen en yhtään tiedä, mitä olen
Goldien kanssa tekemässä. On ärsyttävää,
kun ei ole mitään selkeää tulostavoitetta, mihin
järjestelmällisesti pyrkiä. Pitäisi varmaan
keksiä sellainen.
Ongelmahan tällaisten
ei-niin-tykkien kolmosluokkaan jämähtäneiden koirien
kanssa on se, että tuntuu, ettei mitään niin hienoa ja
upeaa ole enää saavutettavissa. Sen kun mennä
kohelletaan. Eihän siinä mitään pahaakaan ole,
mutta agiharrastuksen särmä jotenkin vähän menee.
Oikeasti mun pitäisi varmaan taistella itseni eroon noista
ajatuksista.
Joka tapauksessa on ihana katsella,
miten Goldiekin nauttii saadessaan taas olla hetken mun
ykkösvalintani. On meillä molemmilla oikeastaan tosi
hauskaa. Millekään varhaiseläkkeelle en ainakaan sitä
suostu pistämään, vaikka kuinka hermo menisi. Sen
verran (ja paljon enemmänkin) olen kuitenkin velkaa sille
koiralle. (Muistapa tuo sitten taas kun se jättää taas kepit kesken eikä suostu korjaamaan...)
Ihana hömelö.
PS. Ihaannaaa pikkuriiviö Muusa-vauvva on kotiutunut! <3