tiistai 26. maaliskuuta 2013

Talvipäivittelyä



Eipä ole taas hetkeen tullut kirjoiteltua, mutta nyt on pakko kirjoittaa, kun on niin ihania talvikuvia koirista, ja jos odotan näiden kanssa vielä hitusenkin kauemmin, saan nämä blogiin vasta kun kevät on jo vienyt kaikki lumet. Eipä sillä, että olisi mitään ihmeellistä kirjoitettavaa. Kani aloitti kaksi kuukautta myöhässä olleen juoksunsa, ja viimeisen nollan metsästäminen lykkääntyi siis ensi kuuhun. Goldie on kulkenut mukana viikkotreeneissä, ja Kani-raukka jää kotiin sydäntäsärkevästi häntä pörröllä. Viime viikolla päästiin onneksi Agilityakatemialle treenaamaan, ja Kanikin pääsi juoksemaan kunnolla. Oli kyllä tosi hauskaa pitkästä aikaan, just tällasta törkkäystä mun agifiilikseni olikin jo vähän kaipaillut.

Goldien kanssa viikkotreenit on vähän tympineet. Tuntuu, ettei mulla ole yhtään otetta enää koko koiraan. Oli meillä tässä parit kisatkin, mutta fiilis on ollut aika laimea. Ei nyt mitään ihan pohjamutiakaan olla kuitenkaan pöyhitty, Turusta saatiin yksi nolla ja Kirkkonummellakin tuli nolla, tosin yliaikaa 0,56 sekuntia. Sen voin (onneksi?) kyllä laittaa kontaktille himmaamisen piikkiin. Totta puhuen en yhtään tiedä, mitä olen Goldien kanssa tekemässä. On ärsyttävää, kun ei ole mitään selkeää tulostavoitetta, mihin järjestelmällisesti pyrkiä. Pitäisi varmaan keksiä sellainen.

Ongelmahan tällaisten ei-niin-tykkien kolmosluokkaan jämähtäneiden koirien kanssa on se, että tuntuu, ettei mitään niin hienoa ja upeaa ole enää saavutettavissa. Sen kun mennä kohelletaan. Eihän siinä mitään pahaakaan ole, mutta agiharrastuksen särmä jotenkin vähän menee. Oikeasti mun pitäisi varmaan taistella itseni eroon noista ajatuksista.

Joka tapauksessa on ihana katsella, miten Goldiekin nauttii saadessaan taas olla hetken mun ykkösvalintani. On meillä molemmilla oikeastaan tosi hauskaa. Millekään varhaiseläkkeelle en ainakaan sitä suostu pistämään, vaikka kuinka hermo menisi. Sen verran (ja paljon enemmänkin) olen kuitenkin velkaa sille koiralle. (Muistapa tuo sitten taas kun se jättää taas kepit kesken eikä suostu korjaamaan...)

Ihana hömelö.


PS. Ihaannaaa pikkuriiviö Muusa-vauvva on kotiutunut! <3

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kommentit ovat tervetulleita. (: