sunnuntai 26. tammikuuta 2014

Lumen taju





Tänään olimme metsässä. Siellä oli kaunista ja jo melkein hämärää. On ihanaa, kun on vähän lunta ja pakkasta, muttei niin paljon, että se haittaisi. Järeämpi kuvauskalustokin pääsi ensimmäiseen koekäyttöönsä. Haluaisin tehdä valokuvaamalla jotain suurta, mutta saa nähdä, mitä tästä tulee.

Treeniviikko on ollut hyvä. Maanantaina olimme Kanin kanssa akatemialla. Saimme helpohkon radan nollana läpi, mutta oma draivini ei ollut mistään kotoisin. Momo treenaili tiistaina, enkä muista milloin viimeksi olisin sählännyt niin paljon. Keppikulmatkin ovat rempallaan, ei siis uutta auringon alla...

Eilen treenailtiin vielä hallilla, enimmäkseen kontakteja. Olipa hauskaa! Kanin pää meni ihan sekaisin kontakteista, mutta sellaista sattuu. Tekniikkapuolelta twisteihin saatiin sentään järkeä. Momo teki taaas omat kontaktinsa hyvin ja tunnollisesti. Hönöt. 







maanantai 20. tammikuuta 2014

10 starttia

1. Lauantaina Janakkalaan kahdelle agiradalle. Goldie kirjaimellisesti pompsahteli ensimmäisen radan läpi, ja eipä siinä sitten kovasti vauhtia tai tyylipisteitä kerry, mutta nolla sentään. Kaikki energia nousee ylöspäin ja itse sählään tietysti koiran edessä. En vaan osaa päästää irti...

2. Kanin kanssa totaalinen hylly, en muista kovin montaa kohtaa, joka olisi onnistunut. Pakka hajosi jo kolmannella esteellä, kepeillä, kun pari viimeistä jäi väliin. Plussaa kuitenkin se, että kontaktit oli aivan kertakaikkisen upeat, joten hylly ei haitannut.

3. Goldien toinen agirata kaatui myös heti alkuun, kun se käväisi hakemassa putken väärän pään. Loppurata oli muistaakseni ihan ok.

4. Kanin agirataa tehtiin tosi pitkälle nollana. Vähän hakemista sekin, mutta pysyi sentään pakka kasassa. Viimeisestä putkesta en ottanut sitä tarpeeksi haltuun, joten pääsi sieltä sitten karkaamaan väärälle hypylle.

5. Ojangossa meillä oli sunnuntaina kaksi agirataa ja hyppäri. Kani lähti ensin. Ensimmäiseltä radalta nolla, mutta olisin kyllä itse antanut kiellon surkeasta päällejuoksustani. Ohjaus edelleen sähellystä, ei mitään rauhaa ja harmoniaa vaan paniikinomaista pakkovääntöä.

6. Myös Goldielle nolla. Rata tietysti ehkä vähän parempi, kun toista kertaa juoksee.

7. Kanin toinen agirata kaatui taas aika alkupäässä, ja mihin! Takaakierron ajoitukseni oli aivan surkea. Loppuradan treenasin siis kontakteja, jotka ei olleet enää neljännellä viikonlopun radalla niin upeat.

8. Goldien kanssa nolla, sillä virheestä viisastuneena tankkasin laskeneet verensokerit ylös ja olin tarkkana. Varmaan jotain fiksumpia ratavalintoja olisi taas voinut tehdä.

9. Viimeinen hyppäri Kanin kanssa lähti aika kivasti. Vähän hapuilua alussa, ja loppu vähän paremmalla draivilla. Nolla tuli, ja hämmästyksekseni myös hyppyserti (sij. 3.). Olen onnellinen, että se tuli juuri tuolta radalta, sillä se olikin ehdottomasti meidän koko viikonlopun paras rata.

10. Goldielle yliaikanolla, taas jotain alle sekuntia yli. Yksi ei-niin-suora putkikulma, ja se urpo jää ihmettelemään putken suulle (siitäkin olisi muuten voinut antaa kiellon). Ehkä omalla ohjauksellanikin oli sen kanssa jotain tekemistä, tai treenaamisella, en tiedä... (Rata nähtävissä Koirakuvat.fi:n livestreamissa, kota 4.10.)

~~~

Yhteenvetona:
Kontaktit: hyvät, varsinkin molempien koirien puomit. Nyt pitää vaan treenata kisojen jälkeen ja keskittyä myös siihen A:han.
Kepit: persjätöt ja jyrkät päällejuoksut pitäisi oikeasti treenata kisakuntoon. Hävettää, ettei olla sitä jo tehty. Radoilla oli paljon jyrkkiäkin takaaleikkauksia, ja ne tietysti toimi.
Flow: lähes olematon. Kanin vikalla radalla oli ihan hyvä fiilis, mutta muuten odottelin vaan, koska pääsen kotiin. Ohjaus aika huonoa - varsinkin päällejuoksuja, saksalaisia ja twistejä pitäisi treenata. Tuntui, että jäin melkein joka radalla jossain kohtaan koiran tielle, ja se tietysti häiritsi ratojen etenemistä
Ja kuten todettu jo monesti, Momokin tarvitsee ratatreeniä, mielellään vielä tosi pienissä pätkissä targetti- ja lelupalkoilla. Ehkä sillä saadaan kisavire sellaiseksi, että se juoksee eteenpäin eikä ylöspäin, ja haukkumisen sijaan käyttää energiansa etenemiseen. Se olisi aika upeaa.

Voi tietysti olla, ettei tällainen "köntsä-kisaaminen" ole se paras mahdollinen tapa kisata. Eli siis pitkä tauko (Kanilla 3kk, Goldiella 4kk) ja sitten paljon startteja. Tämän viikonlopun - tai minkään muunkaan - perusteella en kuitenkaan ole laittamassa mitään kisaputkea päälle. Arvokisanollatkin saattaa tietysti piinata alitajunnassa, ja vaikuttaa sitä myötä myös fiilikseen. En tiedä, mutta pitää jaksaa jatkaa. Tottakai olen tyytyväinen siihen, että nollia tuli ihan mukavasti. Hyvä ohjaus ja huippumahtava fiilis ovat kuitenkin olleet ne asiat, jotka tekevät sen parhaan agilityn.

perjantai 10. tammikuuta 2014

Pilvet liikkuu minä en

Edelleen olen hitaalla ja hiljaa. Viikkotreenitkin jäivät väliin nenäpunkkiepisodin vuoksi. Eilen menimme Kanin kanssa sentään treenaamaan, ensimmäistä kertaa tänä vuonna. Onhan se tällä sykkeellä jo varsin uutisoitava asia.

Rata oli aika mukava. Jaksoin suhteellisen hyvin juostakin. Muutama oivalluskin tuli - esim. kepeille, jonka takana on putki, kannattaa ohjata vastakädellä niin, että rintamasuunta on keppien loppua päin. Kanikin sai oivalluksen ja oppi varastamaan keinulta. Ei se mitään, me voidaan treenata.

Kaikkein hienointa oli se, että kontaktit olivat hyvät. Ei ehkä järkyttävän hyvät, mutta riittävät ja vähän enemmänkin. Videolta katsottuna oikeastaan paremmat, kuin mitä treeneissä tuntui. Hyvä Kani.  Olen iloinen, ja syytäkin olisi. Olen muuten keksinyt tälle vuodelle tavoitteen: ei yhtään huonoissa fiiliksissä vellomista kontaktien takia. Asiat pysyy kasassa treenillä, ja vihdoin tuntuu, että luotan siihen.

Parasta oli silti autolla ajaminen. Tämän pitäisi ehkä olla agiblogi, mutta älkää väittäkö, että treenaisitte yhtään enempää kuin istutte autossa. Hymiskää vaan rauhassa siellä ruudun takana, mutta mun kortti täytti tänään kuukauden.


perjantai 3. tammikuuta 2014

Meidän 2013

K a n i

startteja 38 kpl, nollia 39 %
. 1lk startteja 1 kpl, nollia 100 %
. 2lk startteja 7 kpl, nollia 43 %
. 3lk startteja 30 kpl, nollia 37 %

Kanin vuosi 2013 oli maaginen. Vuoden aikana tapahtui se taikatemppu, joka tekee ohjaajasta ja koirasta koirakon. Nykyään olemme tiimi, jossa molemmat luottavat toisiinsa. Se on tuonut meille suoritusvarmuutta, jollaista en koskaan osannut edes kuvitella. Vuoden tavoitteena oli 3. luokkaan, mutta sen sijaan kevään flown voimin saatiin vielä karsintanollatkin kasaan. Se tuntui uskomattomalta. Tulostaso ei ehkä ole pysynyt samanlaisena enää syksyä kohti mennessä, mutta fiiliksiä on riittänyt sinnekin. Vastapainona vuotta ovat varjostaneet toistuneet kontaktidepikset. Tällä hetkellä fiilis on kuitenkin toiveikas.

G o l d i e

startteja 26 kpl, nollia 31 %

Ajoittaisista turhautumisista huolimatta Momonkin kanssa on ollut ihan kiva agivuosi. Vähentynyt treenaaminen ja ohjaustyylini hioutuminen Kanin kanssa ovat tuottaneet vaikeuksia ratatyöskentelyyn. Silti harmittaa hiukan, että koira jäi vähän enemmän sohvalle kuin oli tarkoitus. Kevään tavoitteena oli kolme nollaa, mutta kevään flow kantoi muutamaan ylimääräiseen ja sitä kautta ekoihin sm:iin. Pienistä sähläilyistä kisoissa on kuitenkin ollut ihan hyvä fiilis.

2 0 1 4

Meidän syksy oli mitä oli. Kevät tulee olemaan yhtä epämääräinen. Arvokisanollat (Goldielle 5 kpl, Kanille 3 kpl) käydään hakemassa, jos aika, energia, mielenkiinto, taito, tuuri yms. riittää. Suoraan sanoen ällöttää kyllä vähän puhuakin jostain arvokisoista. Jos käydään muutamat kisat keväällä, se on tosi hyvä.

Mitään varsinaisia tavoitteita en siis laita. Voi olla tänä vuonna pienempiä ja suurempia muutoksia edessä, ja agility kulkee niiden ehdoilla.