1. Lauantaina Janakkalaan kahdelle agiradalle. Goldie kirjaimellisesti pompsahteli ensimmäisen radan läpi, ja eipä siinä sitten kovasti vauhtia tai tyylipisteitä kerry, mutta nolla sentään. Kaikki energia nousee ylöspäin ja itse sählään tietysti koiran edessä. En vaan osaa päästää irti...
2. Kanin kanssa totaalinen hylly, en muista kovin montaa kohtaa, joka olisi onnistunut. Pakka hajosi jo kolmannella esteellä, kepeillä, kun pari viimeistä jäi väliin. Plussaa kuitenkin se, että kontaktit oli aivan kertakaikkisen upeat, joten hylly ei haitannut.
3. Goldien toinen agirata kaatui myös heti alkuun, kun se käväisi hakemassa putken väärän pään. Loppurata oli muistaakseni ihan ok.
4. Kanin agirataa tehtiin tosi pitkälle nollana. Vähän hakemista sekin, mutta pysyi sentään pakka kasassa. Viimeisestä putkesta en ottanut sitä tarpeeksi haltuun, joten pääsi sieltä sitten karkaamaan väärälle hypylle.
5. Ojangossa meillä oli sunnuntaina kaksi agirataa ja hyppäri. Kani lähti ensin. Ensimmäiseltä radalta nolla, mutta olisin kyllä itse antanut kiellon surkeasta päällejuoksustani. Ohjaus edelleen sähellystä, ei mitään rauhaa ja harmoniaa vaan paniikinomaista pakkovääntöä.
6. Myös Goldielle nolla. Rata tietysti ehkä vähän parempi, kun toista kertaa juoksee.
7. Kanin toinen agirata kaatui taas aika alkupäässä, ja mihin! Takaakierron ajoitukseni oli aivan surkea. Loppuradan treenasin siis kontakteja, jotka ei olleet enää neljännellä viikonlopun radalla niin upeat.
8. Goldien kanssa nolla, sillä virheestä viisastuneena tankkasin laskeneet verensokerit ylös ja olin tarkkana. Varmaan jotain fiksumpia ratavalintoja olisi taas voinut tehdä.
9. Viimeinen hyppäri Kanin kanssa lähti aika kivasti. Vähän hapuilua alussa, ja loppu vähän paremmalla draivilla. Nolla tuli, ja hämmästyksekseni myös hyppyserti (sij. 3.). Olen onnellinen, että se tuli juuri tuolta radalta, sillä se olikin ehdottomasti meidän koko viikonlopun paras rata.
10. Goldielle yliaikanolla, taas jotain alle sekuntia yli. Yksi ei-niin-suora putkikulma, ja se urpo jää ihmettelemään putken suulle (siitäkin olisi muuten voinut antaa kiellon). Ehkä omalla ohjauksellanikin oli sen kanssa jotain tekemistä, tai treenaamisella, en tiedä... (Rata nähtävissä
Koirakuvat.fi:n livestreamissa, kota 4.10.)
~~~
Yhteenvetona:
Kontaktit: hyvät, varsinkin molempien koirien puomit. Nyt pitää vaan treenata kisojen jälkeen ja keskittyä myös siihen A:han.
Kepit: persjätöt ja jyrkät päällejuoksut pitäisi oikeasti treenata kisakuntoon. Hävettää, ettei olla sitä jo tehty. Radoilla oli paljon jyrkkiäkin takaaleikkauksia, ja ne tietysti toimi.
Flow: lähes olematon. Kanin vikalla radalla oli ihan hyvä fiilis, mutta muuten odottelin vaan, koska pääsen kotiin. Ohjaus aika huonoa - varsinkin päällejuoksuja, saksalaisia ja twistejä pitäisi treenata. Tuntui, että jäin melkein joka radalla jossain kohtaan koiran tielle, ja se tietysti häiritsi ratojen etenemistä
Ja kuten todettu jo monesti, Momokin tarvitsee ratatreeniä, mielellään vielä tosi pienissä pätkissä targetti- ja lelupalkoilla. Ehkä sillä saadaan kisavire sellaiseksi, että se juoksee eteenpäin eikä ylöspäin, ja haukkumisen sijaan käyttää energiansa etenemiseen. Se olisi aika upeaa.
Voi tietysti olla, ettei tällainen "köntsä-kisaaminen" ole se paras mahdollinen tapa kisata. Eli siis pitkä tauko (Kanilla 3kk, Goldiella 4kk) ja sitten paljon startteja. Tämän viikonlopun - tai minkään muunkaan - perusteella en kuitenkaan ole laittamassa mitään kisaputkea päälle. Arvokisanollatkin saattaa tietysti piinata alitajunnassa, ja vaikuttaa sitä myötä myös fiilikseen. En tiedä, mutta pitää jaksaa jatkaa. Tottakai olen tyytyväinen siihen, että nollia tuli ihan mukavasti. Hyvä ohjaus ja huippumahtava fiilis ovat kuitenkin olleet ne asiat, jotka tekevät sen parhaan agilityn.
Tänään olimme metsässä. Siellä oli kaunista ja jo melkein hämärää. On ihanaa, kun on vähän lunta ja pakkasta, muttei niin paljon, että se haittaisi. Järeämpi kuvauskalustokin pääsi ensimmäiseen koekäyttöönsä. Haluaisin tehdä valokuvaamalla jotain suurta, mutta saa nähdä, mitä tästä tulee.
