Elämästä tänään ja huomenna

Tänään kävin taas tekemässä muutamia didaktisia oivalluksia (opintoja) ja sen jälkeen agikentällä treenaamassa Sennin ja koirien kanssa.

Tehtiin vaikeaa keppipätkää Lohjalta, joka ei sitten kotikentällä tuntunutkaan enää niin vaikealta, ja palauteltiin tietysti vähän kontakteja. En kyllä muista, milloin olisin viimeksi treenannut keppikulmia näin hyvin fiiliksin. Pihatreeni ei ole ollut turhaa! Vielä voisi vahvistaa leikkauksia ja persjättöjä, mutta ne jäävät johonkin toiseen viikkoon.

Arvatkaa, kuinka monta tuntia kului tämän yhden päivän aikana matkoihin (eli bussissa ja metrossa istumiseen, pysäkeillä odottamiseen ja sinne kävelemiseen)? Kuusi. Kuusi tuntia. Akateeminen vapaus ei pääse ihan oikeuksiinsa.

~~~

Vaikka tämä onkin pääasiallisesti koirablogi, taitaa olla aika taas valottaa vähän muutakin elämää. Opintoja on nyt takana reilu kuukausi. Olen viihtynyt yliopistolla hyvin. Aikaa vaan menee ihan hirmu paljon, sekä opiskeluihin että matkoihin. Vapaa-aika kuluu siis kokonaan koirien lenkittämiseen ja treenaamiseen, ja kuten näkyy, viikonloputkin menevät lähinnä kisoissa. Ajatuksena on toki ollut höllätä kisatahtia hieman talveen päin, mutta treenitahti pysyy kyllä mahdollisimman samana...

Joo yritä siinä vaan sitten lukea johonkin tenttiin...

Muutos on kuitenkin taas edessä, eli muutto. Mutta vain minä muutan, ei koirat... :( En vieläkään ihan käsitä tilannetta, sillä en vieläkään usko, että voisin asua a. Helsingissä ja b. ilman koiraa. Tämä on tottakai väliaikaista. Toivon, että järjestely ensisijaisesti helpottaa ajankäyttöäni opiskelun ja koirajuttujen suhteen, mutta helppoa se ei silti tule olemaan. Kun välissä on viisikymmentä kilsaa, se asettaa ihan omat haasteensa harrastamisellekin. Puhumattakaan siitä, että heräisin ilman joka aamuisia hännänheilutuksia! Vähän hirvittää, mutta ei liikaa, ehkä. Asioilla on yleensä tapana järjestyä, aina jossain vaiheessa, jollain tavalla.

Take risks:

If you win, you´ll be happy.

If you lose, you´ll be wise.