Viikon agilityt

Sunnuntaina oltiin agikentällä. Tehtiin rataa, jossa oli muutamia vaikeita paikkoja Tuusulasta. Momo teki hienosti, vahvistelin lähinnä putkia ja kontakteja etupalkalla. Meidän perussetti siis. Miksiköhän mulla ei ikinä ole mitään syvällistä sanottavaa Momon aksatreeneistä? En taida vastata tähän. :D

Kanin kanssa treeneissä on sama hienoinen hallitsemattomuuden tunne kuin viime kisoissakin. Se vaan menee niin lujaa, etten saa siitä enää kiinni... Luonnollisesti olen tästä vain iloinen. Hallitsemattomuuden tunne vahvistaa sitä, ettei Kani tosiaan ole mikään käsiin jämähtänyt tahmapallo. Tällaista kehityssuuntaa hieman pelkäsin jossain vaiheessa. Lisäksi hallitsemattomuus kertoo mielestäni myös siitä, että meillä on hyvä paikka kehittyä paremmiksi. Kyse ei toki ole siitä, ettei koira kuuntelisi - kyse on siitä, ettei ohjaaja ohjaa. Toivottavasti tästä tulee juttu, joka avaa agilitya taas ihan uudella tavalla.

Ja Kanin puomi oli muuten tosi hyvä! Ensimmäisen tietysti varasti, ottaen huomioon parit viime kisat. Tosi hyviä kontakteista teki se, että Kani reagoi kannustukseeni paremmin kuin ennen. Alastulolauta on selvästi nopeampi, vaikka 2on2off saattaa edelleen jäädä senteistä kiinni. Täydellisyyttä ei ole, mutta voi kuulkaa, minusta tuntuu, että tällä puomilla kisataan ihan mallikkaasti.

Tiistaina oltiin Kanin kanssa Taneli Ikäheimon koulutuksessa. Rata oli meidän vahvuusalueelta, sellaista "lähetä ja jätä koira niin ehdit ihan mihin vaan" -osastoa. Ainut hankala kohta oli keppien jälkeinen persjättö, jossa en saanut kroppaa heti pelaamaan. Se tuntui niin oudolta - ja tämä taas kertoo ehkä siitä, että ollaan treeneissä liikaa mukavuusalueella... Lopuksi vedettiin vielä kaikki 30 estettä nollana, ja siitä tuli hyvä fiilis. Kilometrejä, kilometrejä vaan! :D

Vaikka tekeminen tuntui helpolta, oli treenistä selvästi hyötyä, sillä kunnon ratatreenin tuoma varmuus tuntui ihan selvästi viikonlopun kisaradoilla. Nyt kun olen kokeillut harrastamista sekä viikottaisilla ratatreeneillä että satunnaisilla ohjatuilla treeneillä lähinnä itsenäisesti treenaillen, on kyllä sanottava, että kaipaan ensimmäistä. Vaikka hienosäädölle on ollut nyt ilma vakitreenejä hyvin aikaa ja voimia, viikottainen ratatreeni on vaan sellainen mukava peruspilari, joka vahvistaa yhteistä tekemistä.

Tänään, lauantain Lägin kisoissa oli taas tekemistä laidasta laitaan. Tämä oli minulle ensimmäinen kerta Mujusen radoilla, ja oli kyllä hauskoja! Paljon suoria putkia... Momo sai kaksi nollaa, ekalta ja vikalta radalta. Varsinkin ensimmäisen radan keppikulmasta olen erityisen ylpeä, hieno Mom. Ehkä meidän pihakepittelyillä tosiaan on ollut vaikutusta! Kanin kanssa selvisimme myös ihan hyvällä rytmillä kulmaan asti, mutten malttanut odottaa tarpeeksi, jotta koira olisi sisällä, ja siitä femma.

Ahneet pienet eläimet <3 Oikea ylänurkka: Tiku, Goldie, Kani ja Roosa

Toisella radalla oli taas sellainen hankala keppitilanne, kepit 90 asteen kulmassa radan linjaa kohden. Jäin Momon kanssa arpomaan kahden eri keppiohjausvaihtoehdon välille, enkä vielä edellisellä esteelläkään tiennyt, kummalla puolella olisin... Eikä Momo sitten enää mennyt oikein sisään. Kanin sain oikein sisälle, mutta jäin varmistelemaan liikaa päällejuoksuni kanssa ja sain Kanin sinkoamaan ansaputkeen. Kokeilin vielä hyllyn päälle poispäinkäännöstä suorasta putkesta, mutta se ei onnistunut. Pitäisi ehkä kysyä joltain viisaammaalta, miten niitä tehdään. Agiradoilla ei tällä kertaa ollut puomia, joten Kanin tämänhetkinen kisapuomi jää seuraavien kisojen yllätykseksi.

Viimeinen rata oli aika simppeli - ei enää mitään, mistä emme varmasti selviäisi. Minulla oli aivan loistava fiilis jo koko tutustumisen ajan. Ja niinpä Kaniini sai voittonollan! Puolessa välissä rataa, kahden putken välissä kuulin, kuinka sillä napsahti kunnon kisavire päälle (murrrhau!) ja aikakin oli sitten sen mukainen. Onnistuminen tuli kyllä taas niin hyvään saumaan mokailujen jälkeen, valamaan taas uskoa siihen, että taisteleminen kannattaa. Mukaan tarttui kyllä melkoinen määrä treenattavaakin, mutta siinä olisi taas hyvä tilaisuus viedä omaa osaamista eteenpäin.