Kanin eka rata oli nolla, nyt on sm- ja karsintanollat kasassa sitten. A oli superhidas, vaikka treeneissä ne olivat tosi nopeita - taitaa olla pinnoista kiinni. Puomille Kani tuli ihan sikalujaa, ja jokin typerä vaisto sai mut huutamaan "koske" hellän "kii kii" sijaan, ja voilá, himmauspuomi valmis. Kaikkea se pakkosaadanollatkasaan-varmistelu tekeekin.
Kaksi vikaa rataa kaatui Kanin kanssa niinkin typerään asiaan kuin pakkovalssin merkkauksiin. Totesin, että sitä treenilistaa voisi pitää ihan kirjallisena, eikä vaan mielen syövereissä. Sanat siis teoiksi.
Momon kanssa saatiin kaksi femmaa ja nolla. Eka rata kaatui mun päälle jääneeseen Kaninohjausmoodiin, jota Goldie kesti toiseksiviimeiselle hypylle. Pakkovalssijaakotus oli liikaa, haloo. SENNI, tästä päivästä lähtien maksan sulle 5€ joka kerta kun jaakotan Momon kanssa.
Toinen rata kaatui keppikulmiin: oikein sisään, mutta 2. väli jäi. Se oli kyllä odotettavissa. Muuten rata oli meille tosi hyvä, Momo meni reippaasti kaikkiin putkiin ja minä maltoin pitää turpani kiinni. Viimeinen nolla oli myös ok, vaikkei ihan parasta multa. Momoon oon kyllä kokonaisuutena tosi tyytyväinen, ratatreeni on selvästi auttanut.
Rehellisesti sanottuna kisaamisessa tuntuu olevan mulle tällä hetkellä joku psykologinen juttu. Ehdin päästä kisapaikalle, kun jo haluan sieltä pois ja lasken startteja - kuinka kauan vielä. Se on älyttömän typerää. Vannoin Tainalle, että nämä olivat viimeiset kisani, joissa ei ole niin hauskaa. Jos siltä tuntuu, ollaan kisaamatta vaikka sm:iin asti, ihan sama.
Toisaalta, tarvitseeko kisoissa olla aina kivaa? Ei ehkä aina. Parastahan siinä on kuitenkin se, että saa lisää treenattavaa ja haasteita. Kanin kanssa meidän ei edes pitäisi kisata, vaan treenata lujasti ja mölleillä, koska kontaktit. Ehkä lähdetään Momon kanssa seuraavan kerran kaksistaan?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommentit ovat tervetulleita. (: