Metsään

 

Eilen lähdimme lenkille kylmään syyssateeseen. Sitten se loppui, ja tuli aurinko! Loppuviikko onkin kulunut lähinnä perheen ja pitkien metsäkävelyiden parissa. Muistuttakoon tämäkin postaus taas kerran siitä, mitä metsällä on tarjota, ihmiselle ja koiralle.

Juokseminen on toinen mieleni rauhoittaja. Viime viikon flunssa rajoitti lenkkeilyä, mutta nyt olen onneksi taas terve. Tällä viikolla olen juossut liikaa liian lujaa. Se on tyhmää, mutta tapahtuu ihan vahingossa. Lonkallakin on siihen tietysti vastalauseensa, pahus. Toisaalta ensi viikosta tulee varmasti fyysisesti vähän kevyempi, nimeltä mainitsemattomien kokeiden ansiosta.

Kevään kisakalenteriakin olen järjestellyt, ja oikeassa olin. Yhdet kisat kuukautta kohden vaikuttaa realistiselta temmolta. Se on aika vähän, mutta toivotaan, että se on tarpeeksi.