Sunnuntaina lähdimme shelttien kanssa kotia kohti. Viikko meni aivan liian nopeasti! Luffella oli hauskaa, kun esitimme viikon aikana harjoitellut temput kotiväelle. Jatkan varmasti aktiivisempaa temppuilua kotona omien koirieni kanssa. Luoksetulokuuri tekisi hyvää myös täällä.
Ikävä jää monia, varsinkin lainamummoa. Olen varma, että myös meidän jälkeemme painetaan nenänjälkiä ikkunaan.
Ikävä jää monia, varsinkin lainamummoa. Olen varma, että myös meidän jälkeemme painetaan nenänjälkiä ikkunaan.
Eilen olimme taas agitreeneissä, pitkästä aikaa. Minulla oli ärsyyntynyt olo, ja päätin sen siivillä tehdä Kanin kanssa nollan ensimmäisellä yrityksellä. Onnistui, tosin koira pelasti aika monta paikkaa... Momon kanssa olimme taas vanhassa ja tutussa. Keskittyminen on hukassa, saksalaiset levähtää ja keppikulmat ovat rempallaan. Ainakin tytöllä oli energiaa...
Kisakuume senkun vaan nousee, milloinkohan ehtisimme. En haluaisi jättää viimeisten nollien metsästystä kovin myöhäiseksi, ja olisi kivaa saada jonkinlaista kisarutiinia ennen arvokisoja. Hiljaiseksi taitaa kuitenkin jäädä tämä kevät, opinnot ovat nyt tärkeimmät... Ehkäpä kisataan sitten kesällä enemmän, kun on aikaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommentit ovat tervetulleita. (: