keskiviikko 12. maaliskuuta 2014

Sykemittari agilitytreeneihin

Juoksussa sykemittarista on suuri hyöty, mutta entä agility? Sain vihdoin aikaiseksi testailla omia
sykkeitä myös agilityratojen puolella. Testaus tapahtui eilen viikottaisissa ratatreeneissä koirani Kanin kanssa, joten luvut ovat varmasti meidän normaalia tasoamme.

Rata oli juuri sellainen, josta nautimme eniten: suoria putkia, virtaavaa vauhtia ja käännöksiä spurttien väliin, mutta myös hyviä paikkoja twisteille ja saksalaisille, jotka ovat olleet viimeaikainen kehityskohteemme. Oli varmasti sekä suotuisan rataprofiilin että sykemittarin ansiota, että saimme radan nollana läpi heti ekalla vedolla - ja vielä tosi hyvällä draivilla, ilman suurempia kömmähdyksiä. Mieletön fiilis. <3 Pitää nauttia, aina ei ole näin!

Kahdentoista minuutin treenin maksimisykkeeksi tuli 182 (oma maksimini 195), aika hyvin siis. Pohdimme, että maksiminopeus oli varmasti paljon suurempi kuin tuo 10,4 km/h, mitä Sportstracker sanoo. Agilityssa nopeus kasvaa kuitenkin suureksi vain pienten spurttien ajaksi - tottahan se on, että vaikka tässä lajissa todellakin pääsee juoksemaan, niin enemmän ratkaisee se, mihin juoksee, miten juoksee ja mitä kropallaan koiralle kertoo. Keskinopeus ja -vauhti jäävät luonnollisesti pieniksi, koska ratapätkien välissä pysähdytään haukkomaan henkeä, leikkimään koiran kanssa ja kuuntelemaan kouluttajan viisaita sanoja. ;)

Myöskään kalorikulutuksessa en kyllä menisi Sportstrackeriin ihan luottamaan. Toisaalta agility on kokonaisuutena mielestäni ihan hyvää liikuntaa: jos treenaa vaikka kaksi koiraa itsekseen ja tekee lämpät ja jäähyt huolella, ohjaajalle treeniä voi tulla esim. 40 min agilitya ja 40 min reipasta kävelyä / kevyttä juoksua. Siinä tulee jo melkoinen määrä liikuntaa aivan huomaamatta.


 Tunnelmia hallilta: Jennan sheltti Roosa, Kani ja Sennin (hullu) Moona.






Agilitytreenin rankkuus on tietysti ihan itsestä - ja vähän treenistä ja koirastakin - kiinni. Itse pyrin hyödyntämään radalla koko fysiikkaani täysillä, ja hiki tulee pintaan ihan kevyellä kontaktitreenilläkin. Suurin osa aktiivisen koiran omistajan liikunnasta tulee tietysti päivittäisiltä lenkeiltä. Koiran fyysistä kuntoa ylläpidetään jossain ihan muualla kuin treenikentällä.

Olisin todella kiinnostunut kuulemaan, jos joku muukin innostuu testaamaan omia sykerajojaan agilityn tai muun koiraharrastuksensa parissa! Haastakaa itsenne tekemään täysillä ja kertokaa, miten meni. Kommentoi, mailaa tai tule kiskomaan hihasta. (:

Itse treenistä vielä sen verran, että Kanin puomit oli taas aika surkeita. Luulen, että ensimmäinen huono toisto pilasi paketin. On kuitenkin hauskaa, etten jaksa oikein masentua siitä. Treenataan ja katsotaan sitten taas uudestaan. Momosta olen ylpeä, koska olemme saaneet avokulmiin jotain järkeä pihatreenauksellamme.



Oikein sisään, mutta entäs se 2. väli? Ei ole helppoa kääntyä, kun pihanurtsi on pääosin sammalta. :D

4 kommenttia:

  1. Eikä, vähän mielenkiintonen toi sykejuttu! :D Itellä ei ole mittaria, joskus vois kyllä ton sportstrackerin kanssa kokeilla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva että tykkäsit! Sähän voisit vaikka testata, kuinka paljon esim. kunnon tokotreeneissä tulee oikeasti liikuttua. (:

      Poista
  2. Minnuukin alko kiinnostaa toi sykejuttu, esim kisojen aikana! Miun ja Beijon vauhdeilla ei kyllä päästä samaan syketasoon kuin supernopeen Kanin kanssa, mutta kiva ois testata. Mulla ois sulle 2by2 kepit lainata, mutku asut niin hitsin kaukana! Jos haluut ni SG:n dvd:n voin laittaa postissa. Noilla mun kaveri sai tosi hyvin vahvistettuu jo muuten keppivarman koiran sisäänmenoja ihan huimasti! :))

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, mä haluisin kanssa testata, että pääsiskö kisaradalla vielä lähemmäs maksimisykettä! Ja ohjaajan vauhti ei aina ole niin paljon koirasta kiinni - mä esim. huomaan välillä juoksevani Goldien kanssa paljon enemmän radalla. Saatan sitä paljon lähemmäs esteitä ja kiritän sitä juoksemalla koko ajan melkein sen vieressä. Kanin kanssa taas ennemmin annan sen irrota, juoksen edelle ja käytän paljon hidasta ja pysähtynyttäkin liikettä rytmitykseen. Loppujen lopuksi juoksen varmaan yhtä lujaa molempien kanssa, mutta Goldien kanssa vaan pidempään ja tasaisemmin. :D

      Toi keppijuttu vois olla mielenkiintonen, oon kanssa nähnyt paljon hyviä tuloksia 2x2 kepeillä. Mulla on pihalla ihan sellaset maahan tökättävät, niin perjaatteessa niistä saa ihan millaset kepit tahtoo. Omasta viitsimisestähän ne kulmatkin on vaan kiinni.... ;)

      Poista

Kommentit ovat tervetulleita. (: