Kesä ja ratatreeniä

Kolme asiaa: ruohonleikkurin ääni, pölyinen ilma ja uitetun koiran tuoksu (erityisesti Navalan ojien hurmaava aromi - Kani ja mustavalkoiset vähän innostuivat). Siinä on kesän merkit.

Hurmaava Momo on muuten päättänyt tappaa ruohonleikkurin. Ja vesiletkun. Pienensuuren sheltin murhanhimo on silmitön.

Kesän huomaa myös siitä, että Kanin huono jäähdytysjärjestelmä takkuilee. Siis miten koira voi läähättää niin paljon, raukka... Onneksi meidä talo pysyy helteilläkin viileänä, se helpottaa niin koirien kuin ihmistenkin oloa huomattavasti. Ja Kanilla on lupa mennä parturiin juhlien jälkeen, luojan kiitos. Sillä ehdolla tosin, ettei sitä kynitä ihan kaljuksi, niin kuin viimeksi.

Itse en ole koskaan ollut kesäihminen. En erityisemmin kaipaa kuumuutta, koska se hankaloittaa sekä agitreenejä että juoksemista. En kaipaa myöskään pölyä ja ötököitä.

Parasta kesässä on valo. Agikentällä voi treenata vaikka kymmeneltä illalla punaisen auringonlaskun kanssa, ja näkee vielä oikein hyvin. Osa vedoista on videollakin, mutta tekniikka petti enkä niitä nyt tänne tietenkään saa. (Ehkä ihan hyvä niin.) Elävässä kuvassa näkyy kuitenkin selvästi repsahtanut ratakunto. Meno on vähän kankeaa, eikä pakka pysy kasassa.

Tällaisella kamaluudella treenattiin maanantaina, ryhmäläisten itsetunto ei ainakaan noussut... Ei ollut itsellekään mikään helppo rata, pituuden jälkeen hyllytettiin useamman kerran. Pelkällä persjätöllä Kani karkasi helposti A:lle ja väärin ajoitettu flippi aiheutti helposti kolmosputkeen hylkääntymisen. Putki-kontakti-erottelut pitää siis myös lisätä treenilistalle, niitä ei olla treenattu ikuisuuksiin ja se kyllä näkyy. Hyvää Kanilla oli haltuunotto kuutosputken jälkeen

Ratavalinnat: (sekä Kani että Momo)
Hypyllä 2 takaakierto-persjättö. Haltuunotto putkelle 6 ja hypylle 7 poispäinkäännös. A:lle 8 persjättö. Pituudelle 13 persjättö ja flippi putkeen. Putkelle 17 persjättö.

Treenillä rataosaaminenkin onneksi paranee. Pienet tekniikkatreenit ja esteosaamisen vahvistaminen ovat olleet paikallaan, ja niitä ehdottomasti jatketaan. Ne ovat myös tuoneet kivaa vaihtelua ratatreeniin, ja tuntuu, että koirien osaaminen kokonaisuutena pysyy paremmin kasassa. Haasteita ja puutteita on, mutta toisaalta ilman niitä treenaamisesta katoaisi mielekkyys. Nyt on hyvä fiilis treenata, ja otetaan siitä kaikki irti.